Eilen päästiin jo sammuttamaan ihan oikeita liekkejä, tosin ihan vain erilaisilla käsisammuttimilla ja sammutuspeitteellä. Varsinainen savusukelluskoulutushan alkaa vasta ensi syksynä. Erikokoisiin metallipönttöihin laitettiin palamaan jotain kerosiinin johdannetta ja jokainen kävi vuorollaan ruikkimassa astioihin milloin mitäkin sammutetta. Isoimpaan, pari metriä halkaisijaltaan olleen altaan paloon tarvittiin kaksi ukkelia jauhe- ja nestesammuttimineen, ja onnistuipa yksi sankari jo polttamaan naamansakin mennessään liian lähelle parimetrisiä lieskoja (en ollut minä!). Siisteintä hommaa tähän mennessä! Aamulla opiskeltiin virtausoppia, eli muun muassa painehäviöitä ja kitkoja letkuissa, ja voin kertoa, että ei se letkulla ruiskuttaminen niin yksinkertaista ole, kuin voisi kuvitella. Illalla piti vielä lähteä ‘’kevyelle hölkälle’’ parin huonekaverin kanssa.
Ja paskat, hirveäksi juoksukilpailuksihan se meni lopussa. Reilun tunnin lenkistä viimeinen vartti kirittiin toinen toisiamme kiinni, ja reisissä poltteli jo valmiiksi maanantain kyykkytreenitkin. Tänään on olo jaloissa ollut kuin… No, jokainen voi itse keksiä tähän jotain sukkelaa. Pari tuntia sitten pidetty, silmiä kirvelevän hikinen kuntopiiri toi onneksi hieman helpotusta tilanteeseen, mutta toisaalta tietokoneella istuminen taas jäykistää lihaksia lisää. Jos sitä maanantaihin mennessä taas kävelisi normaalisti, haha!
Nyt vielä salille treenaamaan kehon tärkeintä lihasta, eli hauista, ja vähän höntsäilemään koripalloa, tuota jumalten lajia. Illalla taas uni maittaa. Seuraavaan postaukseen voisi ehkä lisäillä taas jotain kuviakin…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti